/dev/nikc/blog

Eläväisellä tuulella oleva pariskunta laul… huutaa Turpa kii, mä oon pelti kii ja hoipertelevat eteenpäin toisiinsa tasapainoa nojaillen.

Vastaantulija selittää kaverilleen miten joku onneton sai häneltä turpiin, samalla elävöittäen tarinaa lyömällä villisti toista kämmentään nyrkillä.

Takanani joku tunnistaa satunnaisen kulkijan ja tervehtii häntä iloisesti huudahtamalla Saatanan kusipää, mikset sä tullu sinne oikeustalolle?

Ah, Kallio ja Helsinginkatu.

Arvatkaa vain kuinka monta kertaa tuosta Reload Live Bookmark -valinnasta voi klikata ohi?

Arvatkaapas sitten, onko siihen olemassa palautusmahdollisuutta?

Ja lopuksi arvatkaa, kuinka paljon se voi ärsyttää?

Vastauksethan ovat: Monen monta kertaa. Eipä taida olla. Ihan helvetisti.

Oi miksei Reload Live Bookmark:in ja Sort By Name:n väliin voida laittaa erotinta?

• Pan-huilu
• Piano
• Vähän muunnellut mutta silti helposti tunnistettavissa olevat hitti-biisien hissiversiot
• Richard Clayderman ja kaikki richard-clayderman-wannabe:t
• Pan-huilu
• Pan-huilu
• Piano
• Pan-huilu

Muuten oli oikein mukava viikonloppu.

Moni on jo ehtinyt kirjoittaa Helsingin Sanomien blogeille antamastaan huomiosta(HS.fi yhdistää uutiset suomalaisiin blogeihin). Tai siis, että artikkelien lopussa voi oikean “välilehden” löytämällä saada eteensä linkkilistan artikkeliin linkanneita blogikirjoituksia. Työnnänpä minäkin muovisen lusikkani soppaan.

Palvelusta on oltu monta mieltä. Pääasiassa vastaanotto on kuitenkin ollut positiivinen. Niin minunkin mielestä, mutta voisi olla ihan pirun paljon parempi, jos ei tuota ylimääräistä toimenpidettä – välilehden avaaminen – vaadittaisi, varsinkin kun se on monasti täysin turha. Melko harvassa artikkelissa nimittäin linkkejä blogikirjoituksiin on. Linkkien harvinaisuus saattaa mielestäni johtaa tilanteeseen jossa toiminto jää unholaan koska “ei siellä kuitenkaan mitään ole”.

Mielestäni on vähän kummallista ettei linkkilistaa noudeta jo pyynnön aikana, kun oletan että jotain käskytettävissä olevaa ohjelmistoa palvelimen puolella käytetään. Arvaan, että nykyinen toteutus on lähinnä statistiikan keräämisen takia sellainen kuin se on. Nyt kun lista noudetaan vain pyynnöstä, voidaan Twinglyn puolesta seurata hyvinkin tarkkaan kuinka kiinnostava palvelu on. Sinänsä varmaan ihan arvokastakin tietoa, mutta saman tiedon voisi kerätä toisinkin.

Jos nyt oletetaan että nykyinen välilehtimäinen käyttöliittymä halutaan säilyttää, voitaisiin noutamalla linkkilista jo vastausta lähetettäessä näyttää käyttöliittymässä onko aiheesta blogikirjoituksia vai ei. Esim. sähköpostia käyttäville on tuttu näky saapuneet-kansion perässä suluissa näkyvä numero ilmoittamassa lukemattomista sähköposteista. Tämä olisi mielestäni hyvinkin sovellettavissa tähänkin tapaukseen. Statistiikkaa voitaisiin sitten kerätä siitä kuinka moni välilehden avaa.

Vielä parempi olisi tietysti mikäli linkit olisi heti artikkelin perässä sisällön jatkeena. Lukijat löytäisivät blogit helposti ja blogit saisivat hakukoneilta osansa linkkirakkaudesta. Nykyinen toteutus hyödyttää vain HS.fi:tä, joka saanee jo nykyiselläänkin melko korkeita pisteitä ilman linkityksiäkin. Oma lukunsa lienee tietysti “vilpillisesti” omaan hakukonenäkyvyyteen tällä tavalla nostetta hakevat, mutta se on toinen tarina se.

Summa summarum, ihan jees, mutta kehitettävää on vielä. Jatkakaa.

Siinä minä olin. Lukemassa viestiketjua Demi.fi -sivuston forumilla seurattuani linkkiä Lotta Backlundin blogikommentista. Ei siinä muuten mainitsemisen arvoista ole, mutta tuli jotenkin turvallinen tunne, kun totesin että verkkokeskustelut seuraavat edelleen samoja lainalaisuuksia kuin silloin kun minä olin uusi.

MOT

Kirjoittaminen sujuu kovin hitaasti kylmästä kangistunen sormin. Jossain on vikaa kun sisällä istuessaan pitää vähän väliä puhallella käsiinsä. Ulos ei tee mieli mennä, tai jos tekeekin niin vilkaisu ikkunasta kyllä muuttaa mielipiteen.

Miksei ihmisetkin nuku talviunta?

Noin 8kk sitten alkanut projekti sai kai tänään jonkinlaisen päätöksen, tai välitilan – jatkoa tulee kunhan ehtii, kun sain raahattua kotiin skannerin ja kuvat digitoitua.

Kuvanlaatu ei päätä huimaa, mutta minun silmääni miellyttää. Johtuen ehkä vähän siitä omasta lehmästä, mutta kuitenkin.

Seuraavalle rullalle sitten pienempi reikä ja enemmän teippiä.

Lisää kuvia löytyy Flickristä jossa on muuten teemalle oma Matchbox Pinhole ryhmänsäkin, jossa hieman parempiakin kuvia.

Saatanan älypäät!

Vastasin tänään eräällä verkkosivulla vastaan tulleeseen kyselyyn. Vastaamisen jälkeen tyrkytetty tulossivu näytti seuraavalta:

Minua jäi huvittamaan tuo Prosenttilukujen summa ei välttämättä ole tasan 100% pyöristysten takia, joka toki on hyvä mainita (eikä vähintään kaltaisteni viilaajien vuoksi), mutta jotenkin yhdistäisin tämän 1-2 prosentin heittoihin joita desimaalipyöristys saattaa aiheuttaa. Tässä tapauksessa heittoa on kuitenkin peräti 5%.

Melkoista pyöristystä sellainen.

Mielenkiintoinen on myös paluulinkin teksti Poistuminen takaisin tältä sivulta.

Kirjoituksen loppuun päättyminen tässä on tämä.

Vitonen tuntee itsensä tällä viikolla tärkeäksi ja kantaa mukanaan puhelinta. Minä myös.

1. Kerro aluksi matkapuhelimesi merkki ja malli.
   Tämänhetkinen kännykkäni on Nokia N95
2. Miksi juuri se ja miten hankittu (oma, työsuhde- vai kytkykauppakännykkä)?
   Kytkykaupalla hankin. Syynä hankintaan oli puhelimen äärimmäisyyksiin viety nörttiseksikkyys. En vain millään kyennyt vastustamaan seireeninomaista kutsua. (Eipä sillä että olisin hirveästi yrittänytkään.)
3. Tiedätkö mitä kaikkea kännykälläsi voi tehdä, entä mihin kaikkeen käytät sitä?
   En varmastikaan tiedä kaikkea mitä kännykälläni voi tehdä, mutta itse käytän kännykkääni…
   • Viestimiseen: puhumalla, tekstiviestein ja sähköpostitse. Joskus irkkasinkin mutta suosikkiclienttini Mirggi hajosi päivitysversion myötä. ( Nyt kun GMail tukee IMAP (Internet Message Access Protocol)-protokollaa, puhelin kilahtaa aina kun inboxiin tipahtaa uusi posti. Ah, nörtin sielua hivelee.)
   • Ajanhallintaan: Aamuisin herään (jos herään) kännykkäni sulosointuihin, kalenteri (joka synkataan Google Calendarin kanssa) muistuttaa tyttöystäväni ja äitini syntymäpäivistä ja sulkapallovuoroista (kunhan ne ensin muistaa siihen tallentaa).
   • Viihdekäyttöön: Luppohetkinä viihdytän itseäni internetiä selaamalla tai pelien parissa. Kesällä puistossa sangriaa lipittäessä oli käyttöä radiolle.
   • Valokuvaukseen: Kameraa käytän jos toista ei ole käsillä – ja onhan sillä kuvattu ja editoitu videotakin.
   • Matkamittaukseen: Ulkosalla liikuttaessa voi kätevästi seurata kulkuaan Sports Trackerilla ja eksyttäessä etsiä reitin kotiin GPS (Global Positioning System)-navigaation avulla, joko puhelimen omalla Nokia Mapsilla tai sitten Google Maps Mobilella.
4. Oletko tyytyväinen kännykkääsi?
   Pääasiallisesti kyllä, onhan se kallein ja hienoin lelu minkä olen ikinä omistanut. Huonoa on lähinnä muistin vähyys (käyttömuisti, ei tallennustila, sitä saa kortilla lisää) ja Nokialle ominainen hieman heppoinen ja muovinen tuntuma. Akkukestoa saisi tietysti myös olla enemmän, mutta jostain on aina tingittävä.
5. Koska hankit ensimmäisen kännykkäsi ja montako sinulla on ollut?
   Tästä kirjoitin aiemminkin mutta kerrataan. Ensimmäisen kännykkäni – tai silloin se oli vielä matkapuhelin – mallia Nokia 1611, hankin 18-vuotiaana eli 11 vuotta sitten. Nopean päässälaskun perusteella minulla on nyt menossa kahdeksas kännykkäni, joista viimeiset kolme olen hankkinut kolmen vuoden sisään. Ensimmäiseni taitaa olla ollut pitkäikäisin puhelimeni. Sivuhuomiona mainittakoon että isäni hankki kuluvana vuonna elämänsä toisen kännykkänsä, pääsi Nokia 1011 – Nokian ensimmäinen GSM-käsipuhelin! – vihdoinkin ansaitsemaansa lepoon.

Muistattehan vielä jokunen vuosi sitten internetiä kiertäneen ihailijan kokoamisohjeen?

Eräälle seuraamalleni postituslistalle liittyi tänään arabi. Sinänsä merkityksetön tapahtuma, mutta hauska siksi koska se osoittaa hienosti miten sokea luottamus tietotekniikan apuun voi olla surkuhupaisaa. K.o. henkilön kielitaito on nimittäin, “omien” sanojensa mukaan, niin huonolla tasolla että käyttää kommunikaatioon koneellista käännöstä. Kaikkihan ymmärrämme mitä seuraava lainaus haluaa sanoa:

He is not at an obstacle in an uni- narrow choice (defeated you Mohammad) and Ahmed is a paternal name and he is Lees’s man at him which a coat hanger by forming a final then for put aside it edgewise from the all of our dealings and our letters my scraping off doesn’t create which of the problems

Tässä yritettiin siis selventää kumpi henkilön nimistä on etu- ja kumpi sukunimi. Voimme varmasti olla yhtä mieltä siitä että koneellinen tulkkaus vaatii vielä pientä viilausta, ennen kuin sitä voi käyttää muuhunkin kuin saksalaisissa verkkokaupoissa asioimiseen.

jäätävä kylmyys
tunkeutuu iholleni
ollapa karhu

Pekkoa pidettiin myös oluen jumalana.