/dev/nikc/blog

Töihin tullessa on mukava huomata ilman olevan raikas tuuletuksen jälkeen. Mukavampaa tosin olisi ollut huomata tuuletuksen olleen jonkun tietoinen valinta.

Nyt, nimittäin, tuuletus oli automaattinen, kiitos sen että ikkunanpesijät keväällä unohtivat sulkea yhden ikkunan joka virityksistä¹ huolimatta rävähtää välillä kovan tuulen myötä auki.

Mutta nyt on puhdas pöytä, koko tiimillä. Pöydillä lojuneista papereista esineistä pisimmälle lentänyt löytyi toiselta puolelta toimistoa.

Törmäsin netissä One hundred push ups -kunnonkohotusohjelmaan ja innostuin mainostamaan Jaikussa motivoidakseni itseäni todennäköisen keskeytyksen tuomalla julkisella nöyryytyksellä.

Kirjoitushetkellä mukaan on ilmoittautunut kolme hullua lisää, joka muuttaa projektin haasteeksi ja homma täytyy siis vetää loppuun asti.

Ensi viikosta alkaa. Vielä ehdit mukaan.

Argh!

Edit: Kiinnostusta näyttäisi olevan sen verran paljon että perustin rääkille oman Jaiku-kanavan: #satapunnerrusta

Kiitti jätkät¹! Eilen oli erittäin nastaa.

Huomenna, klo 15 ja siitä eteenpäin, Alppipuistossa puistobileet, pippalot, hulabaloot, extravaganza, tai ainakin minä, hyvä mieli (vaikka juuri nyt onkin melkoinen krappe) ja Pirunhyvä Lucifer-grilli.

Toivottavasti myös hyvä keli, sillä edelleen puuttuu tuo Plan B.

Kaikkien, tai vähintään lähes kaikkien¹, maanteiden, joita olen lupiinien kasvuaikaan kulkenut, varsilla kasvaa lupiineja. Suomen maantieverkosto on siis suunniteltu lupiiniesiintymien mukaan.

Tee kerrankin jotain mielenterveyshuollon eteen ja luovu siitä IE6-selaimestasi, johan se kuuluisa Pihtiputaan mummokin luopui Mosaicista.

Hyviä vaihtoehtoja on monta, hae omasi heti.

Muut MOPV-sarjan kirjoitukset

Kuvasin keittiössämme kasvavaa yrttiviljelmää¹ päivittäin kahden viikon ajan. Ensimmäinen time-lapse yritelmäni. Lopputulos ei nyt ollut aivan niin loistokas kuin aluksi visioin, mutta onhan se siltikin ihan hauska.

Read the rest of this entry »

Yllä oleva kuva on puserrettu kolmesta kuvasta manuaalisesti yhdeksi IDR (Increased Dynamic Range) -kuvaksi. (Tai niin ainakin yritin, lopputulos ei ehkä ole ihan paras mahdollinen.) Sen lisäksi tein vielä yhden koeponnistuskuvan Photomatix:in demo-versiolla, joka on siis HDR (High Dynamic Range) -kuva. Vertailun vuoksi laitoin mukaan vielä muokkaamattoman keskisävyn originaalin.

Tiedä sitten mikä näistä, tai kumpi muokkaus lähinnä, on se. Photomatixin versiossa on kyllä selkeästikin suurin sävyskaala, mutta jotenkin oman veivaukseni dramaattisuus puhuttelee. Ehkä tämä on sellainen aihe jossa pitäisi katsoa kuvaa aihetta syvemmälle kun kerran teknisistä asioista puhutaan, mutta se taas ei minua mitenkään hirveästi kiehdo. (Siis tekniset asiat kyllä kiehtovat, ei niinkään niistä vatvominen.)

Sano sinä, mitä ajattelet.

Se on pian – tarkalleen ottaen viikon päästä – jälleen se aika vuodesta kun voi hihkua sitä että on jälleen kerran väistellyt viikatetta täydet 12 kuukautta. Tällä kertaa saanee hihkua tavallista enemmän koska on luvassa ns. pyöreä lukumäärä y.m. 12 kuukauden sarjoja ja laskuri sen myötä aloittaa uuden kymmenluvun.

Siksi ajattelinkin viettää tapahtumaa suurieleisesti varustautumalla epämääräisellä määrällä herkkuja erilaisissa olomuodoissa ja nauttimalla niitä Alppipuistossa¹ jossa vietetystä ajasta on ennestään vain hyviä kokemuksia.

Jos ajatus kesäpäivästä puistossa kera herkkujen kutittelee aistejasi, varustaudu kuten minä ja liity joukkoon ensi viikon lauantaina².