Seuraava kirjoitus on suunnattu tietoliikenneverkkoja (ja laitteita) hyvin tunteville nörteille, muut voivat rauhassa jatkaa kahvin hörppimistä.
Skenaario
Minulla on kaksi wlan-tukiasemaa jotka pitäisi saada juttelemaan keskenään. Toinen on Welholta saatu ThomsonTCW710 kaapelimodeemi missä on sisäänrakennettu wlan-tukiasema. Toinen on BuffaloAirStation Turbo G.
Buffalo tuli hankittua keväämmällä, ja kun Welho tarjosi mahdollisuutta saada liittymän nopeudenkorotuksen kaupanpäällisiksi lahjan, mistä yksi oli wlan-tukiasema, tartuin tarjoukseen. Ajatuksena oli päästä eroon olohuoneesta makuuhuoneeseen lattiaa pitkin kulkevasta verkkokaapelista siltaamalla tukiasemat keskenään, makuuhuoneessa kun oleilee kaksi tietokonetta jotka eivät puhu wlania.
Kaunis ajatus, eikö vain? Alla jonkinlainen verkkokaaviota imitoiva kuva jossa esitetään toiveeni visuaalisesti. (Saa nauraa.)
Tämä ei kuitenkaan onnistu minulta, ei sitten millään. Joko kyse on minun taitojeni vajavaisuudesta, tai sitten eri valmistajien laitteet eivät kertakaikkiaan vain suostu juttele keskenään sopuisasti. En tiedä. Ensimmäistä melko varmasti, toisestakin alan olla pikku hiljaa melko vakuuttunut (vaikka se teoriassa mielestäni kuulostaakin vähintäänkin oudolta, onhan kyseessä vain TCP/IP:tä (vai olenko väärässä tässäkin? sillä vaikka taitoni ovat vajavaiset, pitäisi niillä kuitenkin pärjätä aika pitkälle.
Jos joku teistä lukijoistani osaa minua ongelmassani auttaa, tai jopa ratkaista sen, palkinto odottaa lunastustaan. Palkinnon luonteesta voidaan keskustella.
Nämä tällaiset hahmojutut ovat yleensä aika huonoja ja hölmöjä, mutta koska tuolta löytyi tuo suudelmia täynnä oleva pää, piti minunkin tehdä hahmo loppuun asti. (Koska minähän olen aina pää täynnä suudelmanjälkiä. [Ja animaatiohan esittää tilannetta jossa Proikkari tenttaa syytä siihen.])
Pakko se on hyväksyä. Loma lähestyy väistämätöntä loppuaan.
Vaan hyvillä mielin voi kuitenkin katsahtaa taapäin ja ainoastaan ihailla itseään hyvin vietetystä lomasta.
Loma kului lähes kokonaisuudessaan matkustellen, Helsingissä vietin ainoastaan muutaman päivän aivan loman alussa, 15min junanvaihdon yhteydessä ja reilun vuorokauden pakaten matkalaukkua uudelleen seuraavaa matkaa varten.
Kolmen viikon aikana ehdin siis käväistä Joensuussa (Ilosaarirock, jee jee!), Kolilla, Ilomantsissa, mökkeilemässä järven rannalla jossain Savon ja Pohjois-Karjalan rajamailla , Turussa, Kustavissa ja Pietarissa.
Sateettomia päiviä on tähän mennessä kertynyt Suomessa kaksi ja tänään näyttää aika lupaavalta että saldoon voi lisätä yhden. Kauniita päiviä on kuitenkin ollut useita, kosteudesta huolimatta.
Kunhan ehdin (ja jaksan) niin laitan näytille lisää idyllisiä, hauskoja, romanttisia tai muuten vain kaikin tavoin upeita loman aikana kuvaamiani kuvia. Siihen asti aion kuluttaa sen mitä lomasta vielä on jäljellä parvekkeella punaviinin seurassa.
Tältä näyttää maisema Meritallin terassilta kauniina kesäiltana. Hyvä paikka, kertakaikkiaan. Erityisen hyvä siksikin ettei se kuulu niihin ravintoloihin joiden terassi suljetaan jo iltakymmeneltä.
Huomenna on viimeinen kesälomaa edeltävä työpäivä. Oli se jo aikakin.
SOFIAN yliopiston geologian ja maantieteen professori Stefan Karastojanov on luvannut kiitettävän arvosanan kaikille oppilailleen, jotka kirjoittavat lopputentissä Angelina Jolien tisseistä ja ostavat opettajansa kirjoittaman kirjan. Tähän mennessä 80 hra Karastojanovin 120 oppilaasta on jo hankkinut hänen kirjansa. Arvon professori on polttanut päreensä siitä, ettei hänelle ole maksettu palkkaa kolmeen kuukauteen.
…elän avoliitossa (kolmatta kertaa, ja kaikkihan me tiedämme mitä kolmannesta kerrasta sanotaan).
…olen tietokonenörtti, sekä harrastuspohjalta että ammattinikin puolesta. (No okei, se on elämäntapa.)
…olen syntyperäinen Turkulainen. Turun lisäksi olen asunut Kaarinassa, Thaimaassa ja nyt vuoden Helsingissä.
…olen suomenruotsalainen, mutta puhun ruotsin lisäksi sujuvasti suomea ja englantia sekä jonkin verran saksaa.
…olen lentotaidoton, mutta biljardissa pärjään hyvänä päivänä jonkin verran.
…pidän tällaisia listoja vaikeina kasata.
Meemin luonteeseen kuuluu seitsemän bloggaajan haastaminen, mutta koska todennäköisesti suurin osa (mitä minä seuraan) ovat jo haasteensa saaneet (ja koska olen laiska), haastan kaikki tämän lukeneet jotka haastetuksi haluavat.
ESPANJALAINEN hotelliketju etsii psykologien ja fysiologien avulla 30 stressaantunutta ihmistä. Heille annetaan tilaisuus purkaa raivoaan Madridin keskustassa sijaitsevassa hotellissa, jonka sisustus tullaan uusimaan. Jokaiselle stressaantuneelle annetaan suojakypärä ja leka, jolla saa hakata kaiken eteensä osuvan pirstaksi hotellin 146 huoneen kylpyhuoneet mukaan lukien. Fysiologin tehtävänä on varmistaa, että tulokkaat todella jaksavat heiluttaa lekaansa rivakasti. Kaiken pirstaksi hakkaaminen edistää aivojen endorfiinien tuotantoa ja helpottaa stressiä.
Juhannus meni rauhallisesti. Kenties rauhallisemmin kuin koskaan, ellei niitä aivan varhaisimpia elon vuosia lasketa, ja eihän niitä. Hyvyydestä ei kuitenkaan tingitty yhtään.
Ruokaa kului paljon, mutta se kuului suunnitelmiin. Juomaakin meni jonkin verran, mutta se oli suurimmaksi osaksi mehua.
Äänijänteitäkin venyteltiin, pitkästä aikaa oikein porukalla ja nuotion ääressä. Ja vedin minä jonkun1soolonkin kun lasissa oli tilkka rommia.
Aikaa kului juuri sopivasti. Sen verran että kaupunki nukahti ja itse ehti ajatella olevansa jo lomalla, muttei niin paljon että siihen ajatukseen olisi ehtinyt kunnolla tottua.
Olisin minä tänä aamuna silti mieluummin ollut jossain muualla kuin töissä.
No human being enlivens the desolate scene. No sound of activity penetrates the grim silence. Only the incessant wind seems to grab at everything and blows through everything.
Minulla on kaksi wlan-tukiasemaa jotka pitäisi saada juttelemaan keskenään. Toinen on Welholta saatu Thomson TCW710 kaapelimodeemi missä on sisäänrakennettu wlan-tukiasema. Toinen on Buffalo AirStation Turbo G.
