/dev/nikc/blog

IdeaCafe tarjoaa kattavaa niksilistaa yrittäjille jotka haaveilevat omien nettisivujensa tekemisestä.

Vähän tuon artikkelin hengessä pisti silmään erään sivuston kuvaus Googlen hakutuloksessa:

Toinen haku paljasti että konfiguroinnin jättäminen kesken tuntuu olevan melko yleinen tapa, joten kai se on sitten okei.

Alkuperäisten suunnitelmieni kariuduttua ehdin jo hyväksyä kohtalon määräämän kaupunkijuhannuksen kun ystävä toimi pelastavana enkelinä ja pääsin kuin pääsinkin pois Kalliosta, maalle, jopa kalliollekin¹, vain kukkulat jäivät kokematta.

Noin tunnin, tai ehkä kahden, pituisen sateen lisäksi aurinkoinen sää helli sekalaista porukkaamme jonka aika kului lähinnä syödessä, pihapelien parissa ja ala-arvoista huumoria viljellessä. Ehdimme toki myös saunoa ja uida, kuten juhannukseen kuuluu. Kokkokin koottiin¹, jossa perinteistä veneen virkaa suoritti isännän isoisän valmistama jo lähes kokonaan maatunut optimistijolla.

Kovasti oli mukavaa¹, vaikka maanantaiaamusta kyllä huomasi ympäripyöreiksi muuttuneiden vuorokausien vaikutuksen.

Mutta se oli ehdottomasti sen kaiken arvoista.

Tuttavani kertoi hiljattain miten oppi veneillessään tunnistamaan jo kaukaa vierasvenesatamaa lähestyvän Nauticatin moottorin äänestä. Ei välttämättä moottorin äänestä sellaisenaan, mutta siitä miten sitä käytettiin – kovin ronskein ja epävarmoin ottein. Normaali toimenpide tunnistuksen tapahtuessa oli sykähtää kannelle laskemaan fendertit kylkien suojaksi, mikäli oman veneen vieressä oli tyhjää.

Tänään ymmärsin hyvin mistä oli kyse kun katselin lounasta nauttiessani erään suurehkon veneen rantautumista. Joillekin tuntuisi soutuvene olevan se suurin suositeltava merenkulkuväline.

Lisäksi koin suurta tyydytystä kun syöksyvä lokki törmäsi purjeveneen mastoa pystyssä pitävään vaijeriin. Sulat lenteli ja pieni syöksykierre iski eteen, mutta harmillisesti oikaisu tapahtui ennen veden pintaa.

Jännitystä lounastuntiin toi tekstiviesti joka kertoi tulipalosta Presidentinlinnassa. Mutta sehän olikin ankka. Ja kamerakin oli toimistolla.

Eilen rockasi Lenny.

Oli oikein mukavaa, varsinkin kun itse ei joutunut kaivamaan kuvetta. Veronmaksajien kustantamaan aitioon kuului hyvin ja näköala lavalle oli esteetön. Jokseenkin kaukana se kyllä oli, mutta oopperakiikareilla¹ etäisyydetkin pienenevät ja tarjolla olleet pikkusuolaiset sekä viileä juoma täydensivät palapelin ehjäksi kokonaisuudeksi².

Tämä päivä olisi kyllä voinut olla tuottavampi mikäli en olisi koonnut palapeliä niin suurella innolla kuin tein, vaikkakin lopetin jo siinä vaiheessa kun loppuporukka säntäsi jatkoille yön rientoihin – kertomusten perusteella fiksu veto kyllä.

Työpäivää on kuitenkin keventänyt YLE Areenaan ilmestynyt perjantain ja lauantain välisenä yönä Radio Suomen taajuudella soinut proge. Korvakarkkia!

Jos se nyt joltain on sattunut menemään ohi, niin muistutan että ensi yö on Radio Suomessa Progeyö.

Toivottavasti tämäkin ohjelma tulee myöhemmin Areenalta kuunneltavaksi, minä kun en varmaankaan jaksa riittävän pitkään valvoa.

Jos joku osaa nauhoittaa lähetyksen Ylen striimistä¹, otan ilolla neuvoja vastaan.

Update: Progeyön nauhoitus YLE Areenassa.

Naisten mielestä insesti-isä on väärin ymmärretty ja hyvä pohjimmiltaan.

Naiset uskovat myös, että omalle lapselleen seitsemän lasta siittänyt Fritzl halusi tyttärensä kokevan äitiyden ilot.

Toiston vuoksi vielä kerran: Mitä vittua?

Iltalehti: Insesti-isälle tulvii rakkauskirjeitä

Olisikohan se nyt niin että olisi jo hyvä aika todeta kaiken toivon olevan mennyttä?