Shorts
Aamussa ajan kanssa
09:20
Aika on kumma ulottuvuus. Yleensä tuntuu että sitä on liian vähän, joskus kuitenkin oikein mukavasti. Kuten tänä aamuna.
Minulla soi aamuisin herätyskello kuudelta. Yleensä tämä tosin tarkoittaa vain sitä että sammutan sen ja käännän kylkeä odotellen seuraavaa, kello seitsemältä, soivaa herätystä.
Tänään kuitenkin tein poikkeuksen ja jäin pöllämystyneenä istumaan tietokoneeni ääreen, missä puhelimeni oli ollut yön yli latauksessa, siristelemään silmiäni kirkkaan monitorinvalon kajossa. “Näinkö helppoa tämä nyt sitten olikin?”, ajattelin, kun yleensä tuo aamuinen ylösnouseminen (ilman sitä toista vaakatasoon kellahtamista) on mukamas niin vaikeaa.
Kello on nyt hädin tuskin yhdeksän aamulla, mutta kuitenkin olen jo ehtinyt…
- …märehtiä väsymystä pois pääkopastani
- …lukea läpi blogilistan päivittyneet blogit
- …käydä suihkussa pitkän kaavan kautta
- …juoda kupin kahvia
- …syödä reippaan aamupalan
- …katsoa MTV3:n aamulähetyksen uutiset ainakin kolmeen kertaan
- …juoda toisen kupin kahvia
- …päivitellä ulkoa kuuluvaa ikkunaan osuvien pisaroiden ropinaa
- …kauhistella sääennusteen myrskyvaroitusta
- …kiitellä itseäni siitä että omistan säänkestävät Gore Tex-kengät
- …kiroilla ettei farkuistani voi sanoa samaa
- …sättiä itseäni siitä että taas kerran luotin siihen että bussi 52 olisi ajoissa, mitä se ei taaskaan ollut
- …kiitellä bussia 505 siitä että se oli taas kerran riittävän paljon myöhässä, että bussin 52 myöhästely ei haitannut (sateessa värjöttelemistä lukuun ottamatta)
- …naureskella (hyvännäköisen) lipuntarkastajan takille, koska se toi mieleeni The Fast Show:n “Does my bum look big in this?” -sketsin (Yes dear, it does.)
- …huvittua siitä että samainen lipuntarkastaja lukee bussissa bussiaikataulua kuin hyvääkin kirjaa
- …kehitellä mielessäni blogimerkintää
- …kastua aivan helvetisti matkalla bussipysäkiltä työpaikalle (n. 200m)
Olenhan minä toki ennenkin noussut aikaisin, mutta silloin olen pilannut aamun rynnimällä nopeimmalla mahdollisimmalla tavalla töihin, että pääsisi aikaisemmin pois. Kyllä tämä tämänaamuinen tapa on paljon, paljon parempi.
Taidanpa ottaa vielä kupin kahvia.
Shorts
Firefox 2.0 — Vihdoinkin virallisesti. Kokeilut on jo aloitettu, niistä myöhemmin lisää.
Maanantai
19:23
Väännettyäni itseni aamulla väkisin ylös. Kammettuani itseni bussiin. Taisteltuani väsymystä vastaan bussimatkan ajan. Sinnikkäästi kamppailtuani viikonlopun univelan takia karkailevaa työmotivaation kanssa kahdeksan tuntia. Päästyäni paiskaamaan likapyykkini pesukoneeseen. Silloin minä tein sen.
Kaikkien näiden epäonnistuneiden vuosien jälkeen. Vihdoinkin. Minä onnistuin.
Enää ei ole niin vaikeaa valita paitaa kun lähtee rientoihin. Tai vaihtoehtoisesti, täytyy opetella pitämään haalean vaaleansinisiä paitoja.
On todellakin maanantai.
Syysseminaari
13:54
Milenka, earth date 20th September 2006.
Edit: hitto soikoon. Vakoilijateema olikin tehty jo, ja paremmin
Tulin paikalle vakoilemaan, ketä tähän salaperäiseen sisäpiiriin, joka vuosittain julkeasti julkisesti vuosittain kokoontuu, oikein kuuluu.
Otin valokuvia, salaa, ja toimin kuten myyrä. Minä olin kuin yksi heistä, ja he kohtelivat minua kuten omaa veljeään. Minua ei kyseenalaistettu ja minua viihdytettiin täysin vilpittömästi. Minä vuorostani otin tehtäväkseni viihtyä parhaani mukaan ja siinä minä onnistuin loistavasti.
Ensin ajattelin etten linkkaisi kehenkään, koska en millään voi muistaa kaikkia ketä paikalla oli. Mutta sitten ajattelin että painukoon vittuun koko poliittinen korrektius. Minä julkaisen jopa harvasta ottamani valokuvat.
Ihan ensiksi, täysin (osittaisesta valokuvauskiellosta huolimatta) muokkaamaton valokuva Skrubun Pni:stä.
Sitten yksi osallistuja jolla oli Just Sopivasti musta plakaatti naaman edessään.
Sitten siellä oli joukko jossa oli Visukinttu ja Marinadista Pää auki oleva Kari Haakana. Mainittakoon että ketään ei halattu, eikä kellään ollut kieli Oopan korvassa.
Minun lisäkseni oli hiuksensa pystyyn kammannut ainakin yksi, mutta toisin kuin minulla, hänellä ei kulunut siihen kolme kertaa ikuisuus.
Kiitoksia osoitetaan myös spektaakkelin järjestäneen tahon suuntaan, ja myös sitä vihreää eskorttia lainanneelle.
Te kaikki, jotka jäitte mainintaa vaille, ja satutte lukemaan tämän. Olkaa rauhassa, minä olen ihan vilpittömästi vain kertakaikkiaan onnistunut hävittämään osan eilisen elokuvan filmistä
Erityiskiitoksen kuitenkin ansaitsee samarialainen joka piti yöllä huolta siitä että ympäripäissään vieraassa kaupunginosassa oleva blogaaja pääsi taksiin asti.
Täältä tähän.
Shorts
Olethan siellä huomenna, minä ainakin olen.
Alastomuudesta taiteessa tuli lihava riita Yhdysvalloissa — Ei tuolla rapakon takana ole enää missään mitään tolkkua.
Meta
Subscribe to feeds
Pages
Latest Posts
- Overland from Finland to London: Epilogue
- Overland from Finland to London: Days 3 and 4
- Overland from Finland to London: Day 2
- Overland from Finland to London: Day 1
- Overland from London to Finland: Day 5
- Overland from London to Finland: Day 4
- Overland from London to Finland: Day 3
- Overland from London to Finland: Day 2
- Overland from London to Finland: The Beginning
- The day the .dev gTLD died
Latest comments
- nikc on Managing scrollTop in your Backbone single-page app: Richard, you’re right, you can store...
- Richard Hunter on Managing scrollTop in your Backbone single-page app: Unfortunately, pop state wont help you...
- nikc on Managing scrollTop in your Backbone single-page app: Richard, Thank you. You’re right, scroll position...
- Richard Hunter on Managing scrollTop in your Backbone single-page app: This is a clever solution- however...
- llaurén on Better tools for procrastination: Yer welcome!
- nikc on Better tools for procrastination: Well, after evaluating both, I find...
- nikc on Better tools for procrastination: Having taken a closer look at...
- nikc on Better tools for procrastination: One Tab looks nice, too. But...
- llaurén on Better tools for procrastination: Nice catch! I use One Tab to...
- nikc on How to turn your smartphone (nearly) useless in one simple step: Wow, I’d love for the EU...