/dev/nikc/blog

Kuolleiden purjehduskenkien seura

Shorts

Aug 4th 2009

Why I hate

11:37

Parisuhteet päättyy, se on normaalia. Eron syy voi sitten olla mikä tahansa; kyllästyminen, yhteensopimattomuus, henkilökohtaiset ongelmat, kuolema, toinen ihminen jne jne. Syitä eroon löytyy varmasti yhtä monta kuin löytyy päättyneitä parisuhteitakin. Mutta pakitetaan vähän.

Ennen kuin voi erota pitää olla parisuhde. Jotta voi olla parisuhde, pitää olla luottamus. Luottamus on se minkä varassa voi laskea itsensä täysin avoimeksi toisen eteen. Se mahdollistaa tilanteen jossa toisen on mahdollista olla toiselle hyvä, tai haavoittaa syvästi. Tuon luottamuksen pettäminen on minusta alhaisinta mitä toista ihmistä kohtaan voi tehdä ja se on anteeksiantamatonta.

Minä olen tuossa tilanteessa. Minun luottamustani käytettiin kylmästi hyväksi.

Toiseen ihmiseen ihastuminen, myös olemassa olevan parisuhteen aikana on normaalia, mutta jos asian eteen toimii jotenkin muutoin kuin asian ohittamalla, kyseessä ei ole kahden vaan kolmen ihmisen välinen asia. Kun tuo kolmas jätetään ulkopuolelle, roikkumaan mukana tietämättömänä, siitäkin huolimatta että ne kaksi muuta osapuolta ovat erittäin tietoisia teoistaan ja niiden vääryydestä, on itse valinnut alennuksensa kaikkein alhaisimpien olentojen kastiin ja on ansainnut paikkansa helvetin sisimmässä piirissä.

Minä en voi mitenkään käsittää mikä on se ajatuksen kulku joka saa ihmisen vakuuttuneeksi siitä että tällainen toiminta on oikeutettua.

Tästä syystä vihaan, enemmän kuin kuvittelin olevan mahdollista. Ja tuo viha kuluttaa minua.

Aug 2nd 2009

Kun pohja putoaa alta

13:36

Kenellekään lähipiiriin kuuluvalle asia ei liene enää mikään uutinen, mutta noin kuukausi sitten päättyi reilut kaksi vuotta kestänyt avoliittoni.

Tapahtuma oli seurausta rakkaan puolisoni ja monelle teille lukijoillekin tutun persehuumoria viljelevän luopion kuukausikaupalla jatkuneesta tapailusta. Neljänkympin kriisiinsä ehtineen paskiaisen missio toteutui onnistuneesti, vaan kaksihan tangoon aina vaaditaan. Omia epäilyjäni en suostunut uskomaan vaan tuomitsin vainoharhaisuudeksi, sen sijaan uskoin puolisoni luotettavuuteen, rehellisyyteen ja suoraselkäisyyteen – valinta joka sittemmin osoittautui suureksi virheeksi.

Tämän enempää en aio asiasta puhua. Tämän kirjoituksen kirjoitan siksi ettei tarvitse ottaa asiaa puheeksi, sitten jos/kun seuraavaksi kohtaamme.

Kumpaakaan asianosaisista en välitä tavata, minulla ei ole teille kummallekaan enää koskaan mitään asiaa. Onnea vaan uusperheelle ja haistakaa paska.

Meta

Pages

Search blog

Latest comments