/dev/nikc/blog

Teknohiiri heräsi ja halusi blogiin Lightboxin. (Kun ei muutakaan blogintäytettä keksinyt.) Hetken tyrittyään teknohiiri sai kun saikin homman toimimaan. Klikkaa öistä Turkua, katso ja hämmästy. (Mutta älä hämmästele känn[y|i]kameran surkeaa kuvanlaatua.)

Pirun työläitä kyllä nuo Lightboxin vaatimat linkitykset, kun Textile ei tue rel-attribuuttia. Jää nähtäväksi kuinka paljon jaksaa leikkiä.

Nyt kun spekuloinnille ja huhuille on annettu riittävästi elinaikaa ja kaikille asianosaisille on ilmoitettu, voin paljastaa että hihkumiseni syy on uusi työpaikka.

Mitä te oikein kuvittelitte?

TJ 8.

Samaan henkeen kuin GMailin SPAM-laatikossa on nötkötti-reseptejä, löytyy roskiksesta kierrätysvinkkejä.

Minähän en millään lailla ole kunnostautunut tietämykselläni Helsingin eri kaupunginosista ja niiden rajoista, mutta että Mäkelänkatu kulkisi Hakaniemenrantaa?

bq.. Yhtäällä:
< qvr> linden turun yliopistolla puhumassa atm
< qvr> siellä on kuulemma pari kaveria eturivissä suut teipattuna

Toisaalla:
<@Speque> teippiä tarjottiin monille mutta väki nössöillee

Eilen olin pitkästä aikaa (tai ainakin viikkoon) kuuntelemassa elävää musiikkia, kun tuttava vinkkasi Libertessä esiintyvästä Balls-yhtyeestä.

Bändi ei ollut minulle entuudestaan tuttu, mutta solistinsa Marjo Leinonen kuitenkin nimenä, koska hänen keikkaa oli minulle ennenkin suositeltu.

Edellisellä kerralla en tosin vaivautunut paikalle, eilisen jälkeen en totisesti enää jätä väliin.

On siinä kyllä annettu yhdelle ihmiselle instrumenttia kerrakseen. Huh huh.

Ensi lauantaina olisi taas tarjolla.

Serkkuni autossa oli aikoinaan, ja saattaa toki olla edelleenkin, EU:ta vastustava tarra jossa luki Skyll inte på mig, jag röstade ju nej..

Siinä samassa hengessä.

EFFiläinen(Electronic Frontier Finland) olen nykyään minäkin, kauniimmasta puoliskostani intoutuneena.

Kun kerran minulle valokuvausharrastuksen myötä kerääntyy nurkkiin enemmän kuvia kuin normaalin (tai järkevän) ihmisen mielestä olisi suotavaa, ajattelin voisi olla ajatusta koota niistä pieniä kokonaisuuksia – sen suuremman ja sen satunnaisen rinnalle – joita sitten voisi maailmalle henkselit paukkuen esitellä. Jos niistä vaikka joku itselleen jotain saisi.

Pitemmittä puheitta: Camera walks, #1