/dev/nikc/blog

Kuolleiden purjehduskenkien seura

Feb 8th 2007

Perkele

14:51

Aina meitä pieniä sorretaan.

Just kun on resurssit täyttymässä jotta voisi kohentaa resurssien kertymistä, eli nostaa peltojen/kaivosten ym. tasoa, niin eikös sieltä joku neropatti tule ja pölli kaiken.

Ok. Sehän on pelin henki. Totta puhut. Ja ensimmäinen olikin ihan ok. Toinen kerta ihan ok, mutta kyrsii jo hieman enemmän. Kolmas kerta on jo vähän liikaa. Tunnelmiani kuvatakseni voin lainata nuoruuden sankariani Åke Stålhandskea: Saaaatan också!.

Azuchi Castle (huom. vaatii kirjautumisen peliin on tästä eteenpäin mun perivihollinen. Sikäli mikäli sitä ensimmäistä sotilasjoukkoa ikinä saan aikaiseksi.

2 Responses to “Perkele”

Lähetin sinne teille päin aikaansaamani jopa kaksi Legioonalaista. Käpyttelevät luvattoman hitaasti ja tuskin mitään auttavat edes, mutta jos se vaikka auttaisi. Kurjaa kyllä kun tuollaiset suuret käyvät kimppuusi.

Kiitosta. Kovin on ystävällistä. Sotavoimat näyttäisivät saapuvan perille tänään klo. 20 paikallista aikaa. Resurssit tulivat jo yön aikana. Sen verran olin saanut itsekin olla rauhassa että sain peltoa paranneltua ja kaksi legioonalaista koulutukseen. Ehkä ne kera muurin onnistuvat pieksemään hengiltä edes yhden rosmon.

Kaverin kanssa kehiteltiin sääntöjen soveliasta kiertämistä, perustamalla toinen kylä josta pistäisi kauppiaita roudaamaan resursseja itselle. Köh. Kuulostaa paremmalta kuin todennäköisesti olisi.

Kiitos vielä kerran. Pistetään isompia turpiin, niin tulee parempi mieli, ja hienot kelit viikonlopuksi. Toivottavasti voin jossain vaiheessa tehdä vastapalveluksen.

Sorry, the comment form is closed at this time.

Meta

Pages

Search blog

Latest comments