/dev/nikc/blog

Olin tänään kaksipäiväisen muotokuvauskurssin ensimmäisessä sessiossa. Parituntinen alustus koostui lähinnä vanhojen mestareiden töitä tutkaillessa ja tunnin ruokatauon jälkeen seurasi hyvin tiivis valaistuksen oppimäärä. Jonka jälkeen olikin assignmentien aika. Puolet ryhmästä studioon jäljittelemään valitsemiensa valokuvien valaisua ja toinen puoli kadulle – valokuvaamaan ventovieraita.

Juuri koskaan ei ole valokuvaaminen tuntunut niin epämukavalta. Minusta kun ei ole muutenkaan mitenkään luontevaa ottaa kontaktia vieraisiin ihmisiin, puhumattakaan siitä että pyytäisin heitä poseeraamaan. Tuntui kuin tunkeutuisin heidän DMZ (Demilitarized zone):n sisäpuolelle (mikä kieltämättä oli kai tarkoituskin) varastamaan heiltä.

Koko tilanne oli hyvinkin epämiellyttävä ja pääasiakin siinä ehti unohtua – valon käyttäytymisen tutkiminen ja hallinta. Joka minusta tekee koko tehtävästä suden, valon hallinta kun on aiheessa se.

No, sain kuvattua vaaditut 5 henkilöä ja muutamat heistä saivat jopa minutkin rentoutumaan, mutta pääasiassa se oli vain jännittämistä puolin ja toisin.

Saavutettuani määrällisesti kahdeskymmenesosan siitä mitä Teppo Moisio projektissaan, en voi kun nostaa hattua. Itse en saisi vietyä loppuun.