Sinkkuliput, olkaa hyvä
00:24
Niingo niim mone muukki täl viikol, mää kävin Turuus.
Matkan syynä oli siskonpojan kahdeksanvuotis syntymäpäivä. Lahjaksi viedyt kolme Lordin levyä, ilahduttivat saajaa. Hallelujaa julistettiinkin monta kertaa illan aikana. Siskoni kiitteli kovasti.
Illalla me vähän varttuneempaan ikään ehtineet, vietimme synttäreitä omalla tavallamme — oluen ja viskin parissa. Minä vielä nuorimpana poikkesin vanhaan lähibaariini jossa tapasin monta vanhaa kaveria. Jälleennäkemisen riemua oli havaittavissa. Molemmin puolin.
Sunnuntaina kävin tapaamassa vanhempiani, ja nappasin samalla mukaani talvikamppeet, äidin (maailman parasta) kurkkusalaattia ja ison kassillisen omenia.
Iltapäivästä siirryimme Kuusiston linnanraunioille (jossa en ollut aiemmin käynytkään) kummitusjahtiin. Perkeleen kylmä siellä ainakin oli, ja helvetinmoinen meteli kun 9 lasta huusi kilpaa. Siskon miehen kanssa tulimme siihen tulokseen, että ulkoiluosuuden olisi kuulunut olla lauantaina, olisi meillä ainakin ollut kivempaa. Grillattu ruoka oli kuitenkin hyvää ja nuotion savussa on mukava istuskella.
*
Paluujunassa keksin VR:lle uuden konseptin. Lanseerataan Sinkkuliput.
Lippua ostettaessa kerrotaan omat oleelliset faktat, sen toisen osapuolen toivotut kriteerit, ja kone sitten arpoo istumapaikan samaan määränpäähän matkaavan henkilön viereen. Ainahan sitä voi sitten siirtyä ravintolavaunun puolelle jollei vieruskaverin naama miellytäkään.
Captain Stubing and friends welcome you aboard the Love Train.
Sorry, the comment form is closed at this time.
3 Responses to “Sinkkuliput, olkaa hyvä”
VR:llähän on käytössä sinkkulippu, palvelua ei vaan koskaan mainosteta julkisesti.
Palvelun toimivuudesta on osoituksena muun muassa se, että VR:n arpoi kerran täpötäydessä festarijunassa meikäläisen istumaan teini-iän SUUREN rakkauteni viereen. Siinä oli sitten jotensakin pakko jutella, kun matkaa oli taitettavana yli 400 kilometriä. Kävi ilmi, kun keskusteltiin, että tunne oli nuoruusvuosina ollut molemminpuolinen, mutta toinen osapuoli jos mahdollista vielä estyneempi ja ujompi kuin minä. Vähän harmitti, puolin ja toisin, ettei silloin elämäntilanne sallinut mitään seikkailuja.
Comment by Veera — 30.10.2006 08:38
Oih, ihana tuo Veeran tarina! Minulle ei ole tainnut kuin kerran tulla viereen istumaan sellainen tosi mukavanoloinen nuorimies. Muutoin on ollut enemmän tai vähemmän epäkiintoisaa tarinoijaa.
Comment by Marinadi — 30.10.2006 15:06
Tosiaan. Melkoinen sattuma. Minä kun luulin että tuommoista tapahtuu vain Hollywoodin elokuvissa. Tosin jos kyseessä olisi ollut Hollywoodin tuotanto, tilanteesta olisi tietysti syntynyt vuosisadan rakkaustarina.
Itselläni ei taida pahemmin olla kokemuksia vieruskaverin kanssa jutustelusta. Yleensä kun vierustoverin penkki on ollut täynnä minun omia tavaroita, toisen ihmisen sijaan.
Konsepti-idea vain syntyi, kun minut eilen oli istutettu nuoren naisihmisen viereen, joka tyytyi kääntämään mp3-mölytoosansa volyymit kaakkoon ja tuijottelemaan vaivautuneesti ulos ikkunasta koko matkan Turusta Karjaalle. Eipä sen puoleen että minusta juurikaan olisi juttukaveriksi eilen ollut, kun koitin lähinnä saada unen päästä kiinni.
Comment by nikc — 30.10.2006 15:53